Ennen laiskuuttani päätin löytää itselleni jotain uutta ja ihanaa kuunneltavaa. Spotifyn radio tarjosi minulle Ben Foldsia, jonka kautta eksyin Regina Spektorin maailmaan. Asetin kännykkäni soittoääneksi naisen "Samson" laulun ja aina kun se pärähtää soimaan, en melkein henno vastata puhelimeen. Reginan jälkeen kaikki miesvokalistit kuulostavat laimeilta.
Ja taas minä kirjoitan musiikista. Mutta onhan se suuri osa elämääni. Se säätelee mielialaani pelottavan paljon. Inhoan sunnuntaita, joten sorrun silloin yleensä kuuntelemaan pirteää purkkapoppia tyyliin 90-luvun Britney tai aina yhtä nolo 'N Sync. Olen nyt kuitenkin yrittänyt löytää uuden asennoitumisen sunnuntain suhteen ja vaihtanut sen vuoksi myös hieman toisenlaiseen soittolistaan. En pelkää synkkiä biisejä kuten "Wake Up And Smell The Coffee" tai "Sleep On The Wheel". Annan nykyisin itselleni luvan vain olla sunnuntaisin. Pyykkään, kokkaan ja kuuntelen sitä synkkääkin musiikkia.
P.S. Pakkasen myötä tuli myös auringonpaiste. Tätä onkin kaivattu <3
