minä...

*

this is my head exploding from the weight of the thoughts inside

these are my thoughts escaping through the ventilation-shaft

though my words weight a ton they can hardly ever come out right

this is an emergency call 'cause my head explodes tonight

keskiviikko 20. toukokuuta 2009

Jag fann en bok


Ystäväni kysyi minulta pari päivää sitten josko olin lukenut Stephenie Meyerin Houkutus kirjan. "Se on niin koukuttava!" Kävin läpi kirjahyllyni, kaappini ja tv-tason alakaapit ja sieltähän se kirja sitten löytyikin. Huomasin, että olin päässyt sivulle 50 ja sitten siirtynyt vihreämmille laitumille (eli Anna-kirjoihin). Päätin antaa Meyerin tuotannolle toisen mahdollisuuden. Pian ymmärsin mitä ystäväni tarkoitti sanoessaan kirjaa koukuttavaksi; en voinut laskea teosta käsistäni. Vihdoin, mietin. Löysin korvikkeen Harry Potterille!

Rakastan kirjoja. Tai itseasiassa, rakastan kirjojen ostamista. Olen varmasti kamalan epäekologinen, mutta en vaan nykyään osaa tai halua lainata kirjojani kirjastosta. Haluan sen sijaan kirjan ikiomaksi ja kirjahyllyni kaunistukseksi. (Kirjat hyllyssä on muuten järjestetty värin mukaan; eikö tällaista käytäntöä voisi käyttää kirjastoissakin?) Kuten kaiken muunkin suhteen, innostun jostain tietystä kirjasta äkkiä, mutta innostukseni laantuu takuuvarmasti viikon sisällä. Jäljelle jää kasa teoksia, jotka katselevat minua syyttävästi. "Lue minut!" Tänä keväänä koulu on vienyt yllättävän paljon aikaa, joten kaunokirjallisuus on jäänyt taka-alalle. En vaan ole enää iltaisin jaksanut lukea lukemisen perään.

Juuri kun luulin, että olin hukannut lukemisen ilon löysinkin sen yllättävältä taholta. Vampyyreita ja lukioikäisiä teinejä, mitä ihmettä? Houkutus sisältää kuitenkin niin paljon Harry Potter elementtejä, että alan uskoa, etten voi enää ikinä nauttia nykyaikaan sijoittuvasta ja ns. normaaleja ihmisiä käsittelevästä kirjasta. Harry Potter on taikuutta täynnä, Taru Sormusten Herrasta on täyttä fantasiaa, Ylpeys ja Ennakkoluulo on kaikkea muuta kuin 2000-luvun Suomi ja Houkutus käsittelee tytön ja vampyyrin romanssia. Eihän näitä voi kuin rakastaa, vai mitä? Sillä nykyaikahan on niin tylsää ja tuttua. Miksi haluaisin lukea jostain, minkä voin kokea vain kävelemällä ulos asunnostani?

Seuraavaksi suuntaan bussipysäkille. Luvassa on parin tunnin matka pohjoiseen päin seuranani kaikkien teinityttöjen unelma Edward Cullen. En voi valittaa.

1 kommentti:

Hallatar kirjoitti...

Anna-kirjat johtivat minut blogiisi. =)