Itse kannatin Obamaa. Aluksi kannatin häntä hänen ihonvärinsä takia, sitten inhosta McCainia kohtaan ja lopulta hänen puhelahjojensa ansiosta. Huomasin olevani kyynelten partaalla kun Obama puhui kirkkaammasta tulevaisuudesta ja yhtenäisestä Amerikasta. Minunhan piti olla Amerikan-vastainen! Obama sai kuitenkin minutkin kyynelehtimään kuin olisin ollut perusjenkki, joka muistelee vieläkin syyskuun yhdettätoista palaamalla vuosittain Ground Zero:lle kuin pyhiinvaeltaja ja uskoo, että Jumala rakastaa amerikkalaisia enemmän kuin mitään muuta kansaa. Obaman karisma puri minuun. Ei ihme, että se puri myös suurimpaan osaan amerikkalaisista. Uskon, että hän pääsee pitkälle karismallaan. Ei toki sovi unohtaa, että
hänessä on muutakin kuin karisma. Ei hänen asemaansa voi päästä, ellei omaa älyllisiä voimavaroja (ei sanaakaan nuoremmasta Bushista).
Nämä vaalit saivat minut miettimään demokratiaa ja äänestämistä. Demokratia juontaa juurensa Antiikin ajoista. Ateenassa vapaat miehet tekivät yhteisiä päätöksiä tulevaisuudestaan. Sivuutetaan tässä nyt se tosiasia, että naisilla ei ollut mitään sananvaltaa. Demokratia oli kuitenkin saanut alkunsa. Nykyään tuntuu päivänselvältä, että meillä on äänioikeus. Äänioikeus kuuluu jokaisen oikeuksiin. Olin aina ajatellut, ettei äänioikeutta missään tapauksessa voi rajoittaa. Siinähän valittaisiin jonkinlainen eliitti, joka päättäisi kaikkien asioista. Tajusin kuitenkin tänään, että aina kansan ääneen ei voi luottaa. Obaman ympärillä kulki huhuja, että hän olisi muslimi ja viettäisi vapaa-aikaansa terroristien kanssa. Yhdessä dokumentissa
nuorta (vaaleaa) amerikkalaistyttöä haastateltiin ja hän sanoi, ettei missään nimessä voi äänestää muslimia Valkoiseen taloon. Ei siinä voinut muuta kuin nauraa. On huolestuttavaa, etteivät ihmiset kuten tämä (vaalea) tyttö ota itse selvää asioista, vaan uskovat huhupuheita ja ottavat kaiken median välittämän tosissaan. Mediaa seuratessa on hyvä huomioida mitä poliittista kantaa esim. tietty lehti edustaa. Jokainen ajaa loppujen lopuksi omaa etuaan ja pitää
huolen siitä, että vastapuoli ei saa haluamaansa. Voiko äänioikeuden siis antaa tietämättömille osapuolille, jotka eivät edes vaivaudu tarkistamaan onko heidän saamansa informaatio totta? Voimmeko luottaa siihen, että oikeita ratkaisuja tehdään?
Olisinko itse tehnyt oikean ratkaisun? Olisinko itse äänestänyt oikeaa ehdokasta? Olisinko luottanut vain ulkoiseen olemukseen ja unohtanut vilkaista ehdokkaan lupauksia ja niiden pätevyyttä? Loppujen lopuksi kukaan ei ole ideaali äänestäjä, sillä tuijotamme vain omaa napaamme. Kukaan ei ajattele yhteistä hyvää. Mutta äänestää täytyy, sillä jos tarpeeksi moni saattaa äänensä kuuluviin, löytyy kultainen keskitie ja useampi saa tahtonsa läpi. Seuraan nyt mielenkiinnolla miten Obama aikoo toteuttaa vaalilupauksensa. Parempia aikoja odotellessa voisin uppoutua YouTuben ihmeelliseen maailmaan ja kuunnella Obaman puheita kyyneleet silmissä. Siinä vasta mies!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti