Tajusin tänään, etten ole lukenut perjantain tenttiin lähellekään niin paljon kuin yleensä pänttään. Kirjoja on kaksi ja vielä luentomuistiinpanot päälle. Ajatukseni ovat olleet tällä viikolla jossain aivan muualla, eikä keskittymiskykyni ole ollut parhaimmillaan minkään asian suhteen. Tenttiin lukeminen ei siis ole ollut päällimmäisenä mielessä. Minulle ei useasti tule sellaista oloa, että aika vain loppuisi kesken ja jäisin ihmettelemään, että mitä sitä nyt tulikaan tehtyä. Yleensä olen yliluonnollisen tunnollinen ja saan hoidettua asiat pois alta hetkessä. Mitä minulle on tapahtunut?
Syytän Lundia kaikesta. Samalla myös kiitän Lundia. Ei enää stressiä tenteistä, esseistä tai muusta turhasta; aina voi saada toisen mahdollisuuden! Jos se tentti ei mene läpi ensimmäisellä kerralla, niin aina on uusinta. Elämässä saa usein luvan yrittää uudestaan. Kyse on vain asenteesta. Jos vanhoja jää märehtimään, ei koskaan voi liikkua eteenpäin. Uudistumista!
Huomenna aikani loppuu monen asian suhteen. Joskus se, että asiat viedään päätökseensä on hyvä asia. Tentti on päätös kurssille. Päätöksiä saavutetaan myös suhteissa. Time is running out; onneksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti